torstai 28. helmikuuta 2013

Tuunattua Me&I:ta

A ihastui uuden Me&I -malliston pususammakkotunikaan. Äitin silmään se näytti hiukan yöpaitulilta... A itsekin totesi saman, kun paketti tuli. Mutta voi, kun kuvio oli niin mieleinen. Eikun tuunaten. Helmasta vähän mittaa pois (oli varaa), frilla tilalle ja kruunuapplikaatio nappikoristein rintapieleen! :) Kyllä se ainakin parani.

 
 

Ihan tuunaamaton pikkusisko mainiossa sammakkotunikassaan hänkin.


lauantai 23. helmikuuta 2013

... heppaa toisillekin!

Heppakankaat iski minuun heti kun ne näin ja tytöt saivat valita itse mieleisensä. V otti samaa kuin minä, A lempiväriään lilaa. E sai nyt aluksi lilan jämistä itselleen, ruskeapohjaistakin on edeleen, joten ehkä siitäkin.

V: asu on Lucky Cat (Ottobre 1/20013) pitkillä hihoilla ja leggarit muistaakseni syksyn Ottobresta, koko 128cm ilman sauamanvaroja.


Tämä on kiva tunikan kaava, antaa mahdollisuuksia monenlaiseen kankaiden yhdistelyyn. Varmaan tällä ja viime vuoden Mail Expressillä tulee jokunen kesätunikakin tehtyä. 


A tahtoi jo vanhemmasta lehdestä (4/2009) Striped Yoke -paidan ja siihen yhdistin Minnie -tunikan (6/2010) helman, leggareiden kaava sama, ilman saumavaroja tällä kertaa, koko noin 128cm (kavennettuna ja pidennettynä ja vähennettynä ja ynnättynä...).


Tähän paitaan tykästyin kanssa! Sopivan kapea meidän tytöille ja taas mahdollisuus kankaiden yhdistelyyn sekä simppeli, mutta näköä tuova kaula-aukko. Joka muuten tehdään samalla "uudella" tavalla kuin uusimman lastenlehden Formal or Fun -paidan. ;) 


E sai Autumn Bouquet -tunikan ja Rainy Sky -leggarit (Ottobre 4/2012), koko 74cm.


Noista leggareista tuli kyllä heti miun suosikit! Ihanasti tilaa sekä vaippapepulle että pienille polville! Eikä istuessakaan ole lahkeet puolisääressä, vaan laskeutuvat nätisti nilkkaan saakka.


"Leijonaa mä metsästän..."


A:lle ja E:lle aplikoin vielä kankaasta leikatut hepat piristykseksi, A:lle hihaan ja E:lle rintapieleen.



Nyt kelpaa samistella!

lauantai 9. helmikuuta 2013

Ihan itelle!

Siitä on vissiinkin kuutisen vuotta, kun olen viimeksi itselle jotain ommellut. Miehen isoisän hautajaisiin tein hameen. Tällä kertaa vähän iloisempi aihe, imetystunika. Kaava on Loving (Ottobre Woman 2/2009). 



Imetysaukkoja suurensin aika reippaalla kädellä, niin reippaalla, että taitava kaivata vähän framilonia tueksi. 

Seuraavaksi saksien ja paininjalan alla on loput heppakankaat, A:lle ja E:lle lilasta tunikat ja leggarit, V:lle tästä samasta ruskeapohjaisesta, mutta yksivärisen vaaleanpunaisen kanssa.